Psykologinen palautuminen ja stressinhallinta
Stressinhallinta ja palautuminen kulkevat käsi kädessä. Stressinhallinnassa tai oikeammin liiallisen kuormituksen/ stressin käsittelyssä auttaa, jos ihminen kykenee palautumaan. Palautuminen toimii stressin vastavoimana. Palautuminen on monitahoinen tapahtuma kehossa ja mielessä. Sekä psykologinen palautuminen että fyysinen palautuminen tarvitsevat tekoja omassa arjessa. Perustan palautumiselle luo asiat, joita kehomme toiminta vaatii. Näitä ovat uni ja lepo, ravinto ja liike. Psykologisessa palautumisessa on monia osatekijöitä, jotka tukevat myös fyysistä palautumista. Nämä yhdessä auttavat stressinhallinnassa. Psykologisen palautumisen ja fyysisen palautumisen yhteyksistä on kerrottu artikkelisarjan ensimmäisessä osassa ”Stressistä palautuminen – mitä voin tehdä?”.
Palautuminen toimii stressin vastavoimana.
Tässä artikkeli-sarjassa käyn läpi kuusi kokemuksellista kohtaa, joiden on tutkitusti todettu edistävän mielen palautumista työstä ja muusta arjen kuormituksesta. Nämä ovat:
1. työstä irrottautuminen (detachment)
2. rentoutuminen (relaxation)
3. omaehtoisuus tai autonomia (autonomy)
4. taidonhallinta (mastery)
5. merkityksellisyys (meaning)
6. yhteenkuuluvuus (affiliation)
Edellisessä artikkelissa ”Työstä palautuminen – miten voin vaikuttaa siihen?” kerroin kahdesta ensimmäisestä psykologisen palautumisen osatekijästä: Työstä irrottautumisesta ja rentoutumisesta. Tässä artikkelissä kerron lyhyesti kahdesta seuraavasta palautumiseen vaikuttavasta tekijästä, omaehtoisuudesta ja taidonhallinnasta.
Omaehtoisuus tai autonomia (autonomy)
Omaehtoisuus tarkoittaa tässä yhteydessä itsenäisyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia oman vapaa-ajan ajankäytössä ja tehtävissä. Palautumisesta huolehtiminen on helpompaa, jos oma vapaa-aika on täysin omassa hallinnassa. Jos taas emme pysty vaikuttamaan siihen mitä teemme vapaa-ajalla, omaehtoisuuden kokemuksen saaminen on haastavampaa. Esimerkiksi omaehtoisuus voi olla haastava asia toteuttaa erityisen kiireisessä tai velvollisuuksien täyttämässä arjessa. Tällöin on tärkeää oppia huomaamaan ja vaalimaan omaehtoisuuden kokemuksia arjessa, jopa pienissä hetkissä. Oman ajan ja tilan luominen voi olla myös mielentila, jos täysin omaan aikaan ei ole mahdollisuutta arjessa.
Omaehtoisuuteen sisältyy vaikutusmahdollisuuksien lisäksi sisäinen kokemus siitä, että pystymme valitsemaan omat tekomme ja toimintamme erilaisista mahdollisuuksista sekä toimimaan itse valitsemiemme arvojen ja päämäärien mukaan. Omaehtoisuuden toteutuessa on mahdollista elää itsensä näköistä elämää ja toimia aktiivisesti omista arvoista ja kiinnostuksen kohteistaan käsin.
Omia arvoja ja kiinnostuksen kohteita sekä samalla palautumista tukeva arki ja vapaa-aika vaatii usein itsetutkiskelua ja itsetuntemusta.
Voit päästä näiden itsellesi tärkeiden asioiden äärelle pohtimalla esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
Mille ja kenelle haluat ehdottomasti varata aikaasi?
Miten paljon tarvitset omaa aikaa palautuaksesi?
Miten hyvin pystyt realistisesti järjestämään omaa aikaa tämänhetkisessä elämäntilanteessasi?
Mille haluaisit arjessasi enemmän aikaa?
Joskus omaehtoisuuden toteutumista voi estää omien rajojen puute. Omia rajoja vahvistamalla voi saada selkeyttä siihen, mille asioille voi sanoa ei ja raivata näin tilaa itselleen. Yhtä tärkeää on huomata ne asiat, joille haluaa sanoa kyllä. Näiden asioiden huomaaminen antaa selkeyttä ja usein myös rohkeutta mennä elämässä sitä kohden, jota oikeasti toivoo itselleen.
Taidonhallinta (mastery)
Taidonhallinta on yksi tekijä psykologisessa palautumisessa. Taidonhallintaa pääsemme kokemaan sellaisen tekemisen parissa, joka antaa meille sopivasti haastetta ja uusia oppimismahdollisuuksia. Tällöin harjoittelun ja oppimisen tuloksena voi olla palkitsevia saavutuksia ja onnistumisen kokemuksia.
Taidonhallinnassa on kyse omien taitojen ja tietojen laajentamisesta sekä uudelle altistumisesta. Omien taitojen ja tietojen laajentaminen vaatii voimavaroja. Sopiva määrä ponnisteluja auttaa rakentamaan uusia voimavaroja ja tällainen ponnistelu tukee palautumista tarjoamalla vastapainoa työlle. Jos työ vaatii jatkuvasti uuden opettelua ja on haastavaa, niin silloin mieli ei ehkä tarvitse vapaa-ajalla uusia haasteita. Mielekkäät harrastukset ja itsensä haastaminen työn ulkopuolella voivat olla erityisen tärkeitä taas silloin, jos et suhtaudu omaan työhösi erityisen suurella palolla.
Jos työ vaatii jatkuvasti uuden opettelua ja on haastavaa, niin silloin mieli ei ehkä tarvitse vapaa-ajalla uusia haasteita.
Taidonhallinnan kokemukseen liittyy myös uppoutuminen johonkin tekemiseen eli flow-tilan kokemukset. Tällaisia kokemuksia voi saada myös taiteen katselussa, musiikin parissa, lukiessa, elokuvaa katsoessa ja kaikenlaisissa elämyksellisissä tilanteissa. Flow-kokemukseen ihminen voi päästä tehdessään jotain juuri sopivan haastavaa (tai erilaista), mielekästä ja itsessään palkitsevaa. Tällöin tekemisessä on yleensä tasapaino siinä, että tekeminen ei ole liian helppoa tai tylsää eikä myöskään kohtuuttoman vaikeaa. Tallaisessa tilanteessa stressin ja uhkan tunne on poissa ja tunnemme olevamme tilanteen tasalla ja kykeneviä toimintaan, vaikka kohtaamme osaamisemme rajoja koettelevia haasteita. Flow-tilan kokemuksen voi saada myös työtehtävissä. Tällöin puhutaan myös työn imusta. Jos työn imu on liian kova, voi vaarana olla vaikeus irrottautua työstä riittävästi, jotta palautumista voi tapahtua.
Tärkeää on antaa itselleen tilaisuus yllättyä.
Taidonhallinnan yksi osa-alue on uudelle altistaminen. Aina ei tarvita varsinaista uuden oppimista tai jotain erityistä taidollista haastetta tai uppoutumista jonkin uuden asian tekemiseen. Arjen kiireissä riittää jos toteuttaa pieniä arkisia asioita toisin kuin yleensä. Voi lukea artikkelin uudesta asiasta, katsoa dokumentin televisiosta, kuunnella podcastia tai tehdä arjen seikkailun luonnossa tai kaupungilla uusilla reiteillä. Tärkeää on antaa itselleen tilaisuus yllättyä.
Tämä artikkelisarja pohjautuu kirjaan: Anniina Virtanen, Psykologinen palautuminen, 2021, Tuuma-kustannus. Halutessasi perehtyä aiheeseen tarkemmin suosittelen lukemaan kirjan.
Seuraavassa artikkelissa kerron kahdesta viimeisestä psykologisen palautumisen osatekijästä, joita ovat merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus.
Jos kaipaat keskustelua ja omien arvojen kirkastamista, jotta palautuminen ja stressin hallinta löytyisi omaan arkeen, niin voit varata ajan coaching valmennukseen Marundolle. Muutama keskustelutuokio tuo usein jo paljon selkeyttä omien valintojen tekemiseen arjessa.