Merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus psykologisessa palautumisessa

 

Merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus ovat tärkeitä osatekijöitä ihmisen psykologisessa palautumisessa. Näiden tekijöiden huomioiminen omassa elämässä arjen pieninä tekoina voi lisätä psykologista turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta auttaa oman hermoston vireystilan säätelyssä. Tässä artikkeli-sarjassa käyn läpi kuusi kokemuksellista kohtaa, joiden on tutkitusti todettu edistävän mielen palautumista työstä ja muusta arjen kuormituksesta. Nämä ovat:

1. työstä irrottautuminen (detachment)
2. rentoutuminen (relaxation)
3. omaehtoisuus tai autonomia (autonomy)
4. taidonhallinta (mastery)
5. merkityksellisyys (meaning)
6. yhteenkuuluvuus (affiliation)

Edellisessä artikkelissa ”Stressin hallinta – voiko siihen voi vaikuttaa?” kerroin kahdesta psykologisen palautumisen osatekijästä, omaehtoisuudesta (autonomy) ja taidonhallinnasta (mastery). Tämä artikkeli päättää tämän sarjan. Viimeisinä psykologisen palautumisen tekijöinä kerron lyhyesti merkityksellisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta palautumisessa.

 

 

Merkityksellisyys (meaning)

 

Merkityksellisyys on työstä palautumisen näkökulmasta uusi tutkimuksen kohde. Merkityksellisyyden kokemukset ovat olleet kuitenkin jo antiikin ajoista kiinnostuksen kohteena. Tässä yhteydessä merkityksellisyyttä tarkastellaan sitä kautta, millaisia merkityksiä itse annamme elämällemme ja toiminnallallemme. Tämän tarkastelun ulkopuolelle jää merkityksellisyyden pohdinta filosofiselta, uskonnolliselta tai henkisyyden ulottuvuuksien kautta.

Merkityksellinen tekeminen ei kuitenkaan aina tunnu pelkästään hyvältä.

Silloin kun koemme elämän merkityksellisenä voimme paremmin, motivoidumme mielekkääseen tekemiseen ja koemme elämämme elämisen arvoiseksi. Merkityksellinen tekeminen ei kuitenkaan aina tunnu pelkästään hyvältä. Se voi vaatia vaivannäköä ja herättää välillä kielteisiäkin tunteita, esimerkiksi silloin kun haluttuun lopputulokseen pääseminen vaatii paljon työtä ja ponnistelua. Palautumisen kokemuksista aiemmin kuvatut rentoutuminen ja usein myös työstä irrottautuminen liittyvät pääasiassa myönteisiin tuntemuksiin.

Merkityksellisyyden kokemuksessa ei ole kyse mistään erityisen ylevästä, vaan hyvin arkisista asioista.

Merkityksellisyyden kokemuksessa ei ole kyse mistään erityisen ylevästä, vaan hyvin arkisista asioista. Tällaisia voivat olla esimerkiksi itselle toimivat arkirutiinit, kuten rauhallinen kahvihetki aamulla. Jos rutiinit ovat itselle rakennettuja (myös tiedostamatta), ne ovat todennäköisesti omien arvojen mukaisia ja omaa hyvinvointia tukevia.

Merkityksellisyyden kokemukseen liittyy usein yhteys omaan itseensä ja muihin ihmisiin. Tätä asiaa tarkastellaan lisää myöhemmin, koska merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Usein merkityksellisyyden kokemuksia elämässä tuottaa läheiset ihmissuhteet, joko perheessä tai ystäväpiirissä.

Omien arvojen mukainen elämä tuottaa paljon merkityksellisyyden kokemuksia. Se lisää yleensä myös omaehtoisuutta, kyvykkyyden kokemuksia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta elämäsämme. Myös mahdollisuudet hyvän tekemiseen tuottavat yleensä merkityksellisyyden kokemuksia ja hyvinvointia tekijälleen. Omia arvoja voi tarkastella neljästä näkökulmasta: ihmissuhteet, työ ja opiskelu, vapaa-aika sekä henkilökohtainen hyvinvointi ja terveys. Näissä näkökulmissa voi pohtia sitä mikä on juuri minulle tärkeää, välittämättä siitä, mitä ehkä yleisesti ajatellaan olevan tärkeää.

 

Yhteenkuuluvuus (affiliation)

 

Yhteenkuuluvuus ja läheisyyden tunne ovat psykologisista perustarpeistamme täkeimpiä. Mielekkäillä ja tunnetasolla tyydyttävillä ihmissuhteilla on keskeinen rooli mm. siinä, miten palaudumme stressistä. Yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden kokeminen toisten ihmisten kanssa on tarvehierarkiassa heti fyysisten perustarpeiden, levon, ravinnon ja suojan jälkeen.

Yhteyden tarve motivoi meitä toimimaan ja tämän tarpeen täyttyminen on keskeistä hyvinvoinnillemme ja onnellisuudellemme. Yhteenkuuluvuuden perustarpeessa on kysymys ennen kaikkea kohdatuksi ja nähdyksi tulemisesta. Näitä jokainen ihminen tarvitsee. Kohtaamisia saattaa tulla hyvinkin lyhyissä hetkissä ja myös tuntemattomien ihmisten kanssa.

Yhteys toisiin tai toiseen ihmiseen auttaa meitä hahmottamaan myös itseämme.

Psykologisen turvallisuuden tunne on tärkeä osa hyviä ihmissuhteita. Tunne, että voi olla oma itsensä ja antaa kaikkien eri puoliensa näkyä, tuo psykologista turvallisuutta. Kun kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi, on kuormittaviakin asioita helpompi käsitellä yhdessä sekä työssä että kotona. Yhteys toisiin tai toiseen ihmiseen auttaa meitä hahmottamaan myös itseämme. Mitä turvallisemmin voimme luottaa ja kiintyä muihin, sitä turvallisemmin voimme luottaa myös itseemme ja omiin kykyihimme.

Joskus läheisten ihmissuhteiden luominen voi olla haastavaa. Tähän vaikuttavat monet elämässä koetut asiat. Etenkin varhaiset ihmissuhteet perheenjäseniin ja muihin läheisiin vaikuttavat merkittävästi siihen, miten vielä aikuisenakin suhtaudumme muihin ihmisiin. Kiintymyssuhdemalleilla pyritään kartoittamaan tätä varhaisen vuorovaikutuksen kehitystä ja sitä kuvataan erilaisten kiintuymystyylien avulla. Kiintymystyylit vaikuttavat siihen, mitä lähtökohtaisesti ajattelemme muista ihmisistä ja itsestämme heidän silmissään. Kiintymyssuhteet kehittyvät koko elämämme ajan. Hyvät ihmissuhteet, eheyttävät ja turvalliset, voivat parantaa monia aiemmin syntyneitä haavoja vielä aikuisiällä. Koskaan ei siis ole liian myöhäistä panostaa hyviin ihmissuhteisiin. Jos tämä tuntuu haastavalta, niin hyvä uutinen on se, että sitä voi oppia. Oppimista voi tapahtua läheisissä ihmissuhteissa tai eri ammattilaisten kanssa, jotka työskentelevät ihmismielen ja ihmissuhteiden kanssa.

 

Tähän päättyy psykologisen palautumisen kokemuksellisia tekijöitä kuvaava artikkelisarjani. Millaisia huomioita sinä teit omasta palautumisestasi näiden osatekijöiden kautta? Huomasitko tekijöitä, jotka toimivat jo sinulla jo hyvin? Tuliko esiin jotain sellaista, mitä voisit jatkossa tehdä hiukan eri tavalla tukeaksesi palautumistasi?

Mielelläni kuulisin kommentteja näistä artikkeleista ja omia kokemuksia sinun palautumisestasi. Voit lähetää minulle viestiä.

Jos asia kiinnostaa sinua, niin suosittelen lämpimästi tutustumaan kirjaan, johon tämä artikkeli sarja pohjautuu: Anniina Virtanen, Psykologinen palautuminen, 2021, Tuuma-kustannus. Kirjasta löytyy harjoituksia oman pohdinnan syventämiseksi. Aiheesta lisää Työterveyslaitoksen artikkelista.

Kaikki artikkelit
Osa 1: Stressistä palautuminen – mitä voin tehdä? Psykologinen palautuminen: tärkeä osa palautumista
Osa 2: Työstä palautuminen – miten voin vaikuttaa siihen? Psykologinen palautuminen: työstä irrottautuminen ja rentoutuminen
Osa 3: Stressin hallinta – voiko siihen voi vaikuttaa? Psykologinen palautuminen: omaehtoisuus ja taidonhallinta
Osa 4: Merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus palautumisessa. Psykologinen palautuminen: merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus

 

Jos kaipaat rinnallakulkijaa oman palautumisen tutkimisessa ja hermoston vireystilan säätelykeinojen löytymisessä, niin varaa aika Marundon fysioterapiaan. Oman olotilan tunnistamistasta ja säätelykeinoja vireystiloihin voi oppia jo 1-2 kerralla.

Tervetuloa Marundolle,

Mari