Fysioterapeutti Mari Helminen oppi kantapään kautta, että suorittamisen vähentäminen parantaa oloa

Tämä artikkeli on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa lauantaina 1.2.2020

Yrittäjä
Kohti hyvää oloa

Hyvään oloon voi päästä tekemällä vähemmän, sanoo fysioterapeutti Mari Helminen. Hän löysi oman uupumuksensa kautta tien kehovalmentajaksi.

Lahtelaiselle Mari Helmiselle kävi niin kuin monelle käy – oma polku piti löytää romahduksen kautta.
– Burnoutin kautta koko homma lähti avautumaan. Tajusin, että nyt on menty liian kovaa.
Helmisellä oireilu tuntui muun muassa selkäkipuina, purentavaivoina, päänsärkyinä, lihaskipuina ja mahavaivoina – syyksi paljastui stressi.
– Aiemmin uskottelin, että kun tähän vähän lisää liikuntaa, kyllä se lähtee. Ei lähtenytkään.

Loppuun palaminen kävi pikkuhiljaa. Helminen oli palanut hoitovapailta töihin Suomen urheiluopistolle. Lapset olivat syntyneet kahden vuoden sisään, ja arki oli kiireisempää kuin ennen.
– Työpaineet olivat muuttuneet siitä kun olin aloittanut. Piti riittää hyvin moniin eri tehtäviin samanaikaisesti. Myös ristiriita omien elämänarvojen kanssa alkoi painaa aiempaa enemmän. Kaikista näistä se yhdessä muodostui. Irtisanouduin vakituisesta työstäni noin kolme vuotta sitten.
Mari Helminen kertoo saaneensa apua ammattilaisilta jo siinä, että näkee stressin merkit.
– He auttoivat myös siinä, että myönsin olevani tosi loppu. Siihenkin voi tarvita apua, että antaa itselleen luvan vain olla.

Omakotitalossa Anttilanmäellä on rauhallinen tunnelma. Lempeä vihreä verhoaa seiniä. Samanlaista rauhaa huokuu työhuoneessaan Mari Helminen.
Helmisen nelihenkinen perhe asuu vuonna 1948 rakennetussa talossa. Remontoitavaa riittää. Onneksi, sillä Mari Helminen sanoo olevansa intohimoinen remontoija.
– Nautin, kun saan tehdä töitä hiomakoneen tai porakoneen kanssa kaikessa rauhassa.

Helminen sai avun omiin oireisiinsa psykofyysisestä fysioterapiasta. Sen pariin hän päätti hakeutua myös ammatillisesti, sillä oli itsekin työskennellyt fysioterapeuttina.
Helminen alkoi miettiä oman yrityksen perustamista reilu vuosi sitten. Hän opiskeli tuolloin NLP-valmentajakoulutuksessa. NLP eli neurolingvistinen ohjelmointi on ajattelutapa ja toimintamalli, joka auttaa ihmisiä kehittämään osaamistaan ja käyttämään sitä eri tilanteissa parhaalla mahdollisella tavalla.
Helminen alkoi miettiä, mitä annettavaa hänellä voisi olla NLP-valmennuksessa muille.
– Tajusin, että kehokoutsaus on yhdistelmä kaikesta, mitä olen opiskellut ja minkä olen kokenut itsellenikin hyväksi.

Helminen käyttää työssään fysioterapian muotoa, jossa tarkastellaan kehon ja mielen välistä yhteyttä.
– Tapaamisissa voidaan käsitellä esimerkiksi stressiin, kehoon tai omiin tunteisiin liittyviä asioita. Kaikki mikä on mielessämme, on myös kehossamme. Kehoa rentouttamalla ajatuskin vapautuu.

Alkuun suurin osa Helmisen asiakkaista on ollut nelikymppisiä tai lähellä eläkeikää olevia naisia.
– Olisiko miehillä sitten vielä enemmän pärjäämisen moodi päällä. Suomalainen sisu voi olla vielä este avunhakemiselle.
Kehokoutsaus toimii Helmisen mukaan hyvin myös psykoterapian tukena.
– Kun murehdimme paljon ja ajatukset pyörivät päässä, keho unohtuu helposti.
Yksi tärkeä tavoite on oikean, luonnollisen hengitystavan löytyminen.
– Haemme keinoja, joilla ihminen voi helpottaa oloaan arjessa. Vaikka olisi kuinka kiire, viisi kunnon hengitystä saattaa riittää.
Tavoitteena on rennon, hyvän olon löytyminen.
– Välillä yllätyn, miten nopeasti hoidosta voi saada avun. Joskus yksikin kerta riittää, ja harjoituksia voi jatkaa kotona.

Miten saisimme itsellemme hyvää oloa tekemällä vähemmän?

Helmisen mukaan olisi ylipäätään hyvä pysähtyä miettimään, mitä itseltään vaatii.
– Olemme lisänneet kierroksia vuosikymmenten ajan. Kun voimme tehdä enemmän asioita, me myös teemme enemmän, niin työssä kuin vapaa-ajalla.
Vaatimuksia tulee monesta suunnasta. Helminen muistuttaa, että meidän itsemme pitää miettiä, lähdemmekö niihin mukaan.
– Pitääkö syödä tietynlaista ruokaa? Pitääkö liikkua tietty määrä? Vapaa-aikakin on aikamoista suorittamista. Lasten pitäisi harrastaa jotakin, vaikka oikeasti ei edes tarvitsisi.
Välillä on hyvä muistaa antaa itselle lupa vain olla.
– Siitä tuli yritykseni nimikin, Marundo. Se on yhdistelmä sanoista Mari ja undo (kumota). Miten saisimme itsellemme hyvää oloa tekemällä vähemmän?

Yrittäjyys oli suunta, johon Helmisellä ei sanojensa mukaan olisi aiemmin riittänyt rohkeutta. Nytkin hän tiedostaa riskit.
– Koen tämän olevan sen arvoista, sillä saan tästä sitä, mitä tarvitsen. Eihän elämästä koskaan tiedä, mitä tapahtuu, mutta ajattelutapani on muuttunut entisestä. Rohkeuden lisääntyminen on pitkän tien tulos.
Kannustusta tuli myös aviomieheltä, joka on itsekin yrittäjä.
– Hänkin näki sen, että pelkkä varmassa työssä oleminen ei enää ollut minun juttuni.
Vapaa-ajalla Mari Helmiselle tärkeää tekemistä on tanssi. Hän harrastaa nykytanssia, jazzia ja showtanssia ja käy tunneilla kerran pari viikossa. Myös metsäkävelyt ovat mieluisia.
– Tykkään olla välillä yksin, se on minulle tärkeää, Helminen kertoo.
– Mieheni on yrittäjä ja hänelläkin on iltatöitä, joten sovittelemme iltoja lasten kanssa. Onneksi äitini on apuna, hän pelastaa arkeni.
Perheen koululaiset ovat oppineet vähitellen, että kodin työhuone on äidin työpaikka.
– Meitä on neljä tahtoihmistä saman katon alla. Ei täällä kovin hiljaista ole, Mari Helminen naurahtaa.
– Mutta on mahtava nähdä, miten kaikki toimii, kun on itse hyvässä kunnossa. Kun minulla on kaikki hyvin, muillakin asiat toimivat. Joskus riittää, että hengitän muutaman kerran, niin koko porukka rauhoittuu.

Tämä juttu tehtiin lukijan vinkistä. Kenen henkilöhaastattelun sinä haluaisit lukea? Ehdota meille haastateltavaa osoitteessa teema@ess.fi.

Kuka?
Mari Helminen
Syntynyt vuonna 1974 Lahdessa.
Perusti elokuussa 2019 Marundo-yrityksen, joka tarjoaa fysioterapiaa kehon ja mielen palautumiseen.
Perheessä mies ja kaksi lasta, jotka 9- ja 7-vuotiaat.
Terveystieteiden maisteri, opiskellut Kuopion yliopistossa liikuntalääketiedettä ja ravitsemustiedettä.
Käynyt myös puolentoista vuoden Pilates-koulutuksen sekä opiskellut NLP -koutsausta.
Työskennellyt fysioterapeuttina, ammatillisena opettajana lähihoitajille ja liikuntaneuvojille, liikunta-alan kouluttajana, koulunkäyntiavustajana kehitysvammaisten erityiskoulussa ja opettanut kehonhuoltoa tanssijoille ja toiminut Pilates-ohjaajana.

Lahti
Milja Kungas, toimittaja Etelä-Suomen Sanomat

Julkaistu ESS 1.2.2020